*

Kimmo Saarikko ”Totuuden salaaminen on ainoa tieteen tuntema säädyttömyys.” Sosiologi Edvard Westermarck

Eläkkeet - Suomi leikkaa, Ruotsi korottaa 4,2%

  • Klikkaa suuremmaksi
    Klikkaa suuremmaksi

Suomen eläkepolitiikka on 1990-luvun laman jälkeen perustunut myyteille, joiden varjolla eläkeläisten taloudellista asemaa on systemaattisesti kurjistettu.

On täysin perusteetta väitetty, että eläkevarat eivät riitä, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Toisin on käynyt. Eläkevarat ovat suuremmat kuin koskaan - yli 180 miljardia euroa (ks. kuva).

Väitettiin myös, että suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle aiheuttaisi pahan työvoimapulan. Sekään ei ole pitänyt paikkansa. Työvoimasta 10 prosenttia on työttömänä. Jos suuret ikäluokat olisivat edelleen töissä, työttömyys olisi vieläkin pahempi.

Kurjistava eläkepolitiikka on johtanut siihen, että puoli miljoonaa eläkeläistä kituuttaa köyhyysrajan alapuolella eli alle 1100 euron kuukausieläkkeellä. Alle 1400 euron eläkettä saavia on 55 prosenttia.

Edellinen hallitus leikkasi eläkkeitä, vaikka valtio menetti huomattavat verotulotkin. Nykyinen hallitus aikoo jatkaa kurjistamispolitiikkaa leikkaamalla leikattuja eläkkeitä. Leikkausten lisäksi eläkeläisten asumistukeakin heikennetään.  

Työeläkkeistä on luotu mielikuvaa sosiaalietuuksina, ja "etuuksina" eläkkeitä verotetaan paljon ankarammin kuin työtuloja.

Ruotsissa eläkkeitä korotetaan ensi vuonna 4,2 prosenttia. Lisäksi eläkeläisten asumistukeakin korotetaan ja eläkkeiden verotusta kevennetään.

Ruotsin talous onkin vuositasolla kasvanut tuoreimpien tietojen mukaan 3,0 prosenttia ja nimenomaan yksityisen kulutuksen avulla. Päinvastoin kuin Ruotsissa, Suomessa kulutuskysyntä on romahtanut ja talous on ollut seitsemän pitkää vuotta taantuvalla uralla.

Eläkeläisten myyttisellä kurjistamisella Suomen taloutta ei saada kasvuun vaan laskuun.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Eläkkeet pystytään maksamaan ainoastaan, koska eläkemaksut ovat viisinkertaistuneet palkkaan suhteutettuna. Jos maksaisimme yhtä vähän eläkemaksuja kuin suuret ikäluokat, eläkkeitä pitäisi leikata ainakin 30-40%. Eläkepommi on siis jo räjähtänyt, koska maksut ovat nousseet niin astronomisiksi verrattuna eläkejärjestelmän alkuaikoihin.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Toisin kuin Ruotsissa, suomalaisen mytologian mukaan työeläkkeet ovatkin vain kustannus, vaikka kansantaloudessa eläkkeet poikivat talouskasvua ja työllisyyttä, minkä seurauksena eläkevaratkin karttuvat jne. Tarkastelepa Juhani asiaa laajemmin kansantalouden kokonaisuuden ja eläkkeiden dynaamisten talousvaikutusten kannalta ym.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Ruotsin talous ei ole minun käsitykseni mukaan kasvanut vain yksityisen kulutuksen nostamana, vaan nimenomaan Ruotsin viennin.

Ruotsin vienti tekee tänä vuonna ennätystuloksen. Tästä on uutisoinut ainakin Dagens Nyheter aivan tällä viikolla:
http://www.dn.se/ekonomi/exporten-lyfter-svensk-ti...

Ja syynä Ruotsin viennin menestykseen on Ruotsin keskuspankin onnistunut valuuttakurssipolitiikka, eli rahapolitiikka, eli kelluvan kruunun tarkoituksellinen heikentäminen.

Näistä asioista on Suomen media melko hiljaa.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Olet oikeassa Jonne, että Ruotsin talouskasvu hyötyy omasta valuutasta. Viimeisen neljänneksen kasvu ylitti kaikki kasvun ennusteetkin, ja sen on todettu johtuvan kulutuskysynnän kasvusta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2712_459_440...

Kannattaa tutustua tähän. Siitä selviää, että nyt eläkkeelle jäävän eläke on 54% palkasta. Nyt työelämään astuvan eläke tulee olemaan noin 38% palkasta. Eläkemaksut ovat myös korkeat. Alun noin 6% tullaan pääsemään lähes 30% maksuihin. Ilman leikkauksia se olisi 2040 jo 45% palkkasummasta.

Nämä mokattiin jo 90 luvulla kun riittäviä muutoksia ei tehty. Tai oli tietoinen päätös, että suuret ikäluokat päästetään halvalla ja aikaisin hyville eläkkeille.

Ruotsiin ei kannata verrata eläkejärjestelmä on siellä erilainen. Henkilökohtaisempi rahastointi, koko ajan on tähdätty myöhäisempään eläköitymiseen. Meillä valittiin ddr tie, mutta ei tästä sosialismia tullut. Samanlainen moka vain.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa on eläkekatto. Toisin kuin väitetään, Suomessa suuria lisäeläkkeitäkin kustannetaan tavallisten palkansaajien eläkemaksuilla: http://www.hs.fi/talous/a1398840071067

Mainitsemasi suuret ikäluokat saivat vielä halutessaan superkarttuman ja tyypillisesti hyväpalkkaisesta valkokaulustyöstä. Tätäkin perusteltiin myyttisellä työvoimapulalla.

Käyttäjän AskoRantala kuva
Asko Rantala

Olen täysin samaa mieltä likimain kaikista Kimmon mainitsemista asioista. Pieniä sivujuonteita hieman lisäisin ja samalla esittäisin oikaisuja muihin eo. kommentteihin.

Nykyisen työeläkejärjestelmän suunnittelu aloitettiin 1950-luvun lopulla (jolloin jo harrastelin työntekoa vanhempieni ja sukulaisteni yrityksissä) ja se saatiin käytäntöön 1960-luvun alussa.

Oletettiin, että kansalaiset nauttivat eläkettä keskimäärin 5 vuotta ja maksut määritettiin, eli eläkevaroja alettiin keräämään sen mukaan. Elinaikaodote laskettiin aiempien tilastojen mukaan. Saattoi olla kyseessä joka tarkoituksellinen huijaus, jotta maksut saatiin alussa alhaisiksi ja yrittäjät ja palkansaajat myötämielisiksi maksamiselle.

Eläkemaksuja alettiin keräämään työnantajilta ja pienessä määrin myös palkansaajilta. Eläkettä alkoi karttua kuitenkin vasta 23-vuotiaana. Eläkettä karttui vain 4 kuukautta pidemmistä työsuhteista, vaikka maksua kerättiin kaikista. Vain LEL (Lyhytaikaisista työsuhteista tyypillisiltä) aloilta, kuten rakennusalalta karttui eläkettä alle 4 kk työsuhteistakin.

Monet suurten ikäluokkien lapsista aloittivat työsuhteensa heti 6- tai 7-vuotisen kansakoulun päätyttyä jo 14-vuotiaana. Jatkokouluksi sanottu koulu oli aluksi vain 1-vuotinen ja myöhemmin se muutettiin 2-vuotiseksi kansalaiskouluksi, jolloin oppivelvollisuuskoulu päättyi ja työelämä alkoi 15-vuotiaana. Itse aloitin 15 vuotta + 1½ kuukautta vanhana vakinaisen työsuhteeni. Noihin aikoihin suurin osa lapsista ei jatkanut kansakoulun jälkeen. Koulujakaan ei ollut. Tiedän kansakouluja, jotka toimivat kahdessa vuorossa ja luokilla oli jopa 40 oppilasta. (Tampereen Amurissa).

Suurin osa suurista ikäluokista teki siis työtä 8 - 9 vuotta ennen kuin eläkettä alkoi karttua. Vaikka nyt ihannoidaan sitä aikaa, jolloin tilastoituja työttömiä oli vähemmän, se ei kerro totuutta. Työsuhteet olivat satunnaisia ja lyhyitä. Pikkupojat ja -tytöt olivat mm. renkeinä ja piikoina. Ruokapalkan lisäksi sai muutaman kymmenen markkaa kuukaudessa, yleensä ei satasia. Noista töistä ei eläkettä karttunut. Työttömyyskorvausjärjestelmää ei oikeastaan ollut.

Kun Kimmo mainitsee köyhyysrajan alapuolella olevat pienillä eläkkeillä kituuttavat, niin juuri nämä ovat niitä ihmisiä. He ovat panneet alulle Suomen hyvinvoinnin. Itse aloin kartuttaa omaa eläkettäni 23-vuotiaana, mutta pian sen jälkeen innostuin opiskeluun. Tosin työn ohella, koska opintotukijärjestelmä oli tuntematon. Opiskeluputki kesti yli 12 vuotta yrittäjyyden ja muiden töiden ohella, joten ei silloinkaan karttunut kovasti eläkettä. Yrittäjäthän ovat nuukia maksamaan omaa YEL-maksuaan, joten ole maksanut eläkettä jokaiselle työntekijälleni keskimäärin enemmän kuin itselleni.

Ja sitten oma mielipiteeni tulevien eläkkeitten rahoituksesta.
Mielestäni lakisääteinen työeläke pitäisi mitoittaa suunnilleen nykyisen mediaanieläkkeen tasalle ja se pitäisi rahoittaa nykyisenkaltaiosella työnantaja / palkansaaja maksulla. Ne eivät liiaksi nostaisi yleiskustannuksia suomalaisessa tuotantoelämässä ja vientiteollisuudessa.

Jos ja kun joku haluaa saada korkeamman eläkkeen, niin hänellä olisi mahdollisuus maksaa sitä omaa eläkevakuutusmaksuaan korottamalla. Suurituloiselle tämä olisi hyvinkin kannattavaa, koska eläkevakuutusmaksun saa verotuksessa vähentää. Samoin tulisi menetellä kaikkien sosiaalivakuutusten kanssa. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus kustantaa itselleen niin korkea sosiaaliturva kun omat rahat riittävät.

Sosiaali- ja työttömyysturvan rahoitus olisi järkevää nuorelle perheelliselle ja eläketurvan ostaminen taas vanhemmalle, jolla ei ole enää huollettavia lapsia.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Asko, kiitos hyvästä taustoittavasta kirjoituksesta.

Käyttäjän Jari-JukkaAnnala kuva
Jari-Jukka Annala

Lisäksi oli markka/euromääräinen raja, jota pienemmistä ansioista ei kertynyt eläkettä. Työllistin itseni pienillä pätkä- ja tuntitöillä 1990-luvun laman seurauksena kymmenisen vuotta.

Parhaimmillaan minulla oli kahdeksan työsuhdetta päällekkäin, joista eläkettä kertyi yhdestä tai kahdesta. Eläkemaksuja maksoin siihen aikaan paljon, mutta eläkekertymä oli vähäinen. Ei ihan reilu meininki tämäkään - nyttemmin eläkettä kertyy kaikesta tehdystä työstä.

Lisäksi opiskelin sivussa uuden ammatin. Nykyään opiskelustakin kertyy eläkettä, silloin ei.

Seija Karjalainen

15 vuotiaasta työelämässä niin eläke on verojen jäläkeen hippusen verran suurempi kuin takuueläke. Ruotsissa eläke alako kertymään 18 vuotiaana. Sieltä saatua eläkettä verottaa Ruotsi 25 % ja Suomi verottaa jälelle jäävää osaa vielä toiseen kertaan. Ei siinä mittää verojahan pittää maksaa, mutta voisivat Suomessakin laittaa eläkekaton koska suuritulosilla työikäsenä on ollut varaa säästää, pienipalkkasilla ansiot on mennyt elämiseen

Käyttäjän MarkkuHakala1 kuva
Markku Hakala

Vanha väite: eläkemaksut ovat nousseet siitä mitä ne olivat alun perin. Se on totta siksi että alussa olivat kaikki maksajia ja työeläkeläisiä oli vähemmän. Pienemmät maksut riittivät aluksi. Pahin virhe mitä voidaan tehdä on nykyinen tapa puuttua jo työnsä tehneiden eläkeläisten eläkkeeseen ja muuttaa mielivaltaisesti eläkkeitä huonompaan suuntaan. Oikeusvaltiota (?) hallitaan yhä enemmän mielivaltaan perustuen.

Jussi Kukkula

Menin myös 15-vuotiaana töihin ja aloin maksaa jo silloin eläkettä, nimittäin kansaneläkettä joka usein unohdetaan. Maksoimme vanhempiemme eläkettä (leskeneläkettä ym.).

Käyttäjän JarkkoYasassParviainen kuva
Jarkko Parviainen

Saan työeläkettä sekä Ruotsista että Suomesta. Ruotsin eläke nousee tasaisesti, Suomen ei suinkaan nouse. Jotain tässä maassa tehdään väärin. On aina tehty.
Ainakin noin niinkuin minun kannalta katsottuna.

Käyttäjän TaryaKorhonen kuva
Tarya Korhonen

Koitappas nyt vähän miettiä mitä sano Juhani Kähärä myös yhtä samaa mieltä olevat hänen kanssa. Me jotka aloitimme tämän eläkkeiden keräämisen saimme tehdä työtä 5 kokonaista vuotta eläkekassan aloittamiseksi. Tästä kassasta saimme hyöty-laskentaa vasta 23 vuotiaasta lähtien, vaikka rahat kerättiin alkaen meidän 18 ikävuodesta. Lisäksi me olemme aikanamme tehneet töitä, lepäämättä yhtään.
Nuo leikkaukset kuulusivatkin tehdä suuria eläketuloja ansaitseville ei pienituloisille. Siksi ehdotankin, että kaikki tämän hetken eläkkeensaajat punnitaan uudelleen, kaikki joilla eläke on alle 1500e/kk korotetaan eläke vähintään tuohon. Kaikki kenen eläke on 2500 - 3000e/kk, ja siitä ylimenevät eläkkeet sopivat erinomaisesti leikkauksien kohteiksi ja siten tämän laman maksumiehiksi. Ovathan he saaneet jo tarpeeksi suuren palkan työtä tehdessään! Jokaiselle ihmiselle olisi suotava ihmisarvoinen elämä, myös pienituloisille :)

Hallitus ei hallitse tehtävien tällaisen pakotukssen ja uhkan edessä :(

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Ne, joilla on korkea eläke ovat jo elinaikanaan haalineet omaisuutta niin paljon, että eivät varmasti tarvitse elääkseen yli 4.000 € eläkettä. Rahat riittäisivätkin paremmin, jos eläkekatto otettaisiin myös Suomessa käyttöön.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Kirjoitin: "Väitettiin myös, että suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle aiheuttaisi pahan työvoimapulan. Sekään ei ole pitänyt paikkansa. Työvoimasta 10 prosenttia on työttömänä. Jos suuret ikäluokat olisivat edelleen töissä, työttömyys olisi vieläkin pahempi."

Tilastokeskuksen ja TEM:n työvoimatutkimuksen mukaan ei vieläkään ole tullut työvoimapulaa. Päin vastoin työttömyys on entisestään pahentunut. Nyt työttömien osuus työvoimasta on jo 12,5 prosenttia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset