Kimmo Saarikko "Whoever controls the media, controls the mind" Jim Morrison

Työntekijä ja työpaikat eivät kohtaa Uudellamaalla?

  • Kuva 1. Työttömyyden trendi Uudellamaalla
    Kuva 1. Työttömyyden trendi Uudellamaalla
  • Kuva 2. Työttömät ammattiryhmittäin
    Kuva 2. Työttömät ammattiryhmittäin
  • Kuva 3. Avoimet työpaikat ammattiryhmittäin
    Kuva 3. Avoimet työpaikat ammattiryhmittäin

On tullut tavaksi seurata Uudenmaan työllisyyskatsauksia, kun kyseessä on sentään alue, jota kutsutaan Suomen talouden veturiksi. Ei hyvältä näytä.

Uusimman elokuuta koskevan selvityksen mukaan työttömyys laskee lähes koko maassa, mutta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella se kasvaa.

Elokuun lopussa Uudellamaalla oli 97465 työtöntä työnhakijaa (ks. kuva 1). Pitkäaikaistyöttömiä oli 41198.

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eniten työttömiä oli erityisasiantuntijoiden (18443) ammattiryhmässä sekä ammatteihin luokittelemattomien (19371) ryhmässä (ks. kuva 2).  

Kuitenkin ammattien ulkopuoliselle ryhmälle ei ollut kuin nimeksi avoimia työpaikkoja (ks. kuva 3).

Missään ei ole erittelyä tai kuvausta, minkälainen ryhmä tai ilmiö on kyseessä. Työvoimapolitiikka tai KiKy eivät näytä noteeraavan koko ongelmaa.

Valtio on perinteisesti tehnyt ja tekee massiivisia, miljardiluokan elvytysinvestointeja pääkaupunkiseudulle, ja sekään ei auta.

Mistä on kyse?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän teuvomast kuva
Teuvo Mast

Kohtuu hintaset vuokra asunnot ja työpaikat ei kohtaa toisiaan, siitä seuraa etteivät kohtaa työntekijätkään terv tepivaari

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Uusimaa on sairastunut pöhötautiin, kun valtion virastojen ja firmojen pääkonttoreiden ajatellaan olevan jokin veturi... vedätys on onnistunut vain asuntojen hinnoissa... sairas maakunta.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Olen muuten kalkykoinut, että jos koko Uusimaa työnnettäisiin katepillarilla Suomenlahteen, niin se olisi selvää säästöä täällä periferiassa!

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Vastahan joku kaivoi hieman ikäviä lukuja viennistä ja tuonnista. Uusimaa on ainut oikea maakunta, jossa on enemmän tuontia kuin vientiä. Eli ostoissa uudenmaan kautta ne rahat ulkomaille valuu.

http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppati...

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Jos Uudellamaalla on pyöreästi 100 000 työtöntä (plus piilotyöttömät ja työvoiman ulkopuoliset) ja kun Helsingissä elämiskustannukset ovat erittäin korkealla, niin eikö johtopäätös voisi - ja tulisi - olla että Uudellemaalle ja Helsinkiin ei missään tapauksessa pidä houkutella (tai edes päästää) enää uusia ihmisiä. Tänne pakkautumisesta tulee hirvittävä kustannusrasite ja riski koko maalle: asumistuet, toimeentulotuet, kalliit liikenneinvestoinnit, metro, muut radat, raitiotiet ja muut, mikä kaikki maksatetaan kaikilla suomalaisilla valtion kautta.

Pekka Heliste

Suurin ongelma näyttää olevan asiantuntija/errrrrrrityisasiantuntijatasolla

yöttömänä on 28000 ja työpaikkoja on tarjolla 18000

Kohtaamattomuuden syy ei voi olla asumisen ym kalleudessa, sillä asiantuntijat ovat hyvin palkattuja, jos nyt kukaan on enää hyvin palkattu.

Näyttää siltä, että yhteiskunnan kerma on lusmuilijoita

Ammattitaidottomia on tarjolla n 20000 mutta ei oikeastaan yhtään työpaikkaa.

Ongelma jolle ainoa ratkaisu on koulutus, ei piiskan lisääminen

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Kyseessähän on tilasto Uudeltamaalta. Avoimista työpaikoista, kuin hakijoistakin. Ehkä Uudellamaalla asuvilla k.o. ammattien omaavilla työttömillä ei ole kyse ihan kokonaan asumisen kuluista.
Täällähän he asuvat nytkin jossain. Sitä asumistahan monissa tapauksissa yhteiskunta tukee.
Olisikohan kyse tarjotun liksan pienuudesta/normi elämisen kuluista/pelko erilaisten tukimuotojen menettämisestä?
Eli kyse lienee siitä kenen tai minkä pussista työllistetyn olemassa olon elintasoa yllä pidetään? Veronmaksajan vai palkanmaksajan?
Yx vaihtoehtohan on tapetilla. Osan normielämiseen riittävästä palkasta kustantaisi yhteiskunta. Jospa se auttaisi m.m pienimuotoisia yrityksiä palkkaamaan väkeä tarpeisiinsa?

Normielämään kuuluvalla asumisella (vuokra)ja sillä keinotteluun tulisi saada tolkkua. Ihan puhtaasti markkinavoimien "lääkkeillä" (tarkoitushakuisesti vähällä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisella) ei auteta yrittäjiä eikä työnhakijoita.
Keinottelulla rokotetaan myös veronmaksajia.
Vuokratukijärjestelmineen.
Kuka tästä keinottelusta hyötyy? Vuokranantajat tuottoisine sijoituksineen. Onhan se nähty median välityksellä niin yleishyödyllisten kuin yksityistenkin vuokranantajien tuloksissa.
Nyt näyttää siltä, että yhteiskunnan voimavarat eivät enää riitä tällaisen "pisneksen" ylläpitämiseen.
Kaivataan muutosta. Niin työttömän työntekijän kuin työvoimaa kaipaavan yrittäjänkin näkökulmasta.

kari teinonen

Avoimista "työpaikoista" suuri osa on ns. puhelinmyyntiä tms., joista suuri on on roskaa.

Toimituksen poiminnat