Kimmo Saarikko "Whoever controls the media, controls the mind" Jim Morrison

Eduskunnan ja kansanvallan kriisi

Tuoreessa Lännen Median tutkimuksessa 55% kansanedustajista ja erityisesti kokeneet edustajat olivat sitä mieltä, että eduskunnan ilmapiiri on heikentynyt kuluneen kauden aikana. Ilmapiiriin taustalla on nähtävissä turhautuneisuutta ja vallattomuutta. Toisaalta erityisesti SoTe on tehnyt valiokuntatyöskentelystä salaista suolakaivostyötä.

Eduskunnan sivuilla todetaan selkosuomella: "Demokratia tarkoittaa, että valta kuuluu kansalle eli meille kaikille. Joka neljäs vuosi suomalaiset valitsevat eduskunnan. Eduskunta päättää maan asioista." 

Nykyään voi kysyä, kuuluuko valta kansalle tai edes eduskunnalle. Moni kokenut (ja turhautunut) parlamentaarikko on ilmoittanut, että ei asetu enää ehdolle seuraavissa vaaleissa. Sitä vastoin eu-parlamentti kiinnostaa mm. vihreiden Ville Niinistöä, SDP:n Olavi Heinäluomaa ja keskustan Mauri Pekkarista. 

EU:ssa tehtaillaan direktiivejä, ja Suomen eduskunnan tehtäväksi on jäänyt niiden byrokraattinen kotouttaminen Suomeen. Direktiiveillä on huono maine äänestäjien keskuudessa. Kansanedustajat ovat hankalassa paikassa puun ja kuoren välissä.

Sipilän hallitus julisti normitalkoot. Eduskunta kääri hihansa ja pelkästään SoTe-lakia tehtailtiin yli 1000 sivua. Kuntien ja maakuntien toimintamahdollisuudet normitetaan tiukasti. Verotusta ei siirretä maakunnille vaan yli puolet kuntien veroista keskitetään valtiolle. SoTe ja maakuntauudistus on viivästynyt ja vesittynyt.

EU:n aikana Suomeen on pesiytynyt demokratialle vieras tapa sivuuttaa eduskunta, josko on epävarmuutta asian läpimenosta. Toisin kuin Ruotsissa euroon liittymisestä ei järjestetty kansanäänestystä ja eduskunnassa asia käsiteltiin ilman lakiesitystä. Naton isäntämaasopimuksen allekirjoitti puolustusvoimien komentaja. Ruotsissa sopimus käsiteltiin valtiopäivillä. Joulukuussa päätettäväksi on tulossa YK:n globaali siirtolaissopimus GCM, jonka eduskuntakäsittelystä on jo esitetty arvailuja. 

Suomen valtionhallinnolla on tsaarinaikaiset juuret, ja suomalaiset ovat vieläkin alamaisia. Esimerkiksi korkea autoverotus säädettiin väliaikaiseksi 1950-luvulla. Uuden Suomen artikkelista ja sen kommenteista voi lukea, miten absurdilla tavalla yksi virkamies voi pitää autoverosta kiinni. Toinen esimerkki on väliaikaisena päätetty eläkkeiden leikattu indeksi. Sen jatkamista perustellaan kerta toisensa jälkeen argumenteilla, jotka kerta toisensa jälkeen ovat osoittautuneet vääriksi.

Oma lukunsa on, että poliitikoilla ja virkamiehillä on vahvoja sidonnaisuuksia järjestöihin ja yrityksiin. Ruotsissa ongelman poistamiseksi on ehdotettu valtion keskushallinnon ja jopa valtiopäivien siirtoa pois Tukholmasta. Virkamieskunnan siirtoa siellä on jo aloiteltu. Suomessa asia on noussut laajasti esille vain, kun eduskunnan vierailijalistat salattiin.

Eduskunnan huonontunut ilmapiiri ja kansanedustajien turhautuneisuus ovat vain oire siitä, että järjestelmä ja kansanvalta eivät enää toimi oikealla tavalla. Kansanedustaja Elina Lepomäki kirjoitti Sveitsin mallista Puheenvuorossa otsikolla Tilaa kansalaisyhteiskunnalle! Kansanedustajien osa-aikaisuus voisikin olla osaratkaisu ja lääke leipääntymistä ja byrokratisoitumista vastaan. 

Politiikan tutkimus on politiikan tutkimusta. Nyt on tarvetta ja tilausta parlamentarismin rakenteiden ja päätöksentekojärjestelmien kokonaisvaltaiselle, monitieteelliselle ja kriittiselle tutkimukselle. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset